Kuva Jani Keränen

Kymijoki mielletään loppukauden tumman kalan joeksi. Moni tuleekin joelle kalaan vasta syyskuussa kun jokivesi laskee, lohi tummuu ja kala ryhtyy puremaan vihaisesti perhoon ennen kudulle valmistautumista.

Heinäkuussa monen kalastajan lohireissut suuntautuvat pohjoisen joille Ruotsiin ja Norjaan. Hyvän ja edullisen vaihtoehdon kirkkaan lohen kalastukseen tarjoaa Etelä-Suomen ainoa lohijoki; Kymijoki. Itämerenlohi aloittaa nousun jokeen juhannuksen tienoilla. Ensimmäiset näistä saadaan siiman päähän Korkeakoskelta kesäkuun lopussa. Parin viikon kuluttua tästä lohet löytävät perille myös Langinkoskenhaaraan. Lohi hakeutuu Korkeakoskelle siellä olevan kovemman juoksutuksen takia.

Alkukaudesta kalalla on kova vauhti päällä niiden yrittäessä nousta ylös lisääntymisalueille. Kala ei pysähdy pooleille kovinkaan pitkäksi aikaa, vaan se hakeutuu omalle syntymäpaikalleen. Alkukaudesta jokeen nousevat myös suurimmat kalat.

Heinäkuussa kalaa alkaa Siikakoskella ja Ruhavuolteella näkymään reilummin. Upeita hyppyjä ja varovaisia pintakäyntejä virranreunassa; nämä tarjoavat kalastajalle tunnelmaa nostattavia hetkiä ilta-auringon laskiessa puiden taakse. Heinäkuun lohi onkin perhokalastajalle iso sulka hattuun sillä lohen saaminen perhoon puremaan ei ole itsestään selvyys. Haasteeksi tulee yleensä lämmin vesi ja alkukauden pieni kalatiheys.

"Jompi kumpi määrää, sinä tai lohi. Kalalle pitää antaa runtua."

Heinäkuussa jokivesi nousee yli kahdenkymmenen asteen, jolloin kalan ottihalukkuus on lievästi sanottuna heikko. Keskimäärin heinäkuussa napataan kolme lohta. Pieni saalismäärä selittyy myös sillä, ettei joella kalastajia ole muutamaa kourallista enempää. Mikäli veden lämpötila nousee liian korkeaksi vastuullinen kalastaja lopettaa suosiolla kalastamisen ja odottaa veden jäähtymistä. Lämpimässä vedessä taudit leviävät nopeasti ja kalan selviytyminen väsytyksen aiheuttamasta stressistä laskee kun maitohapot jylläävät kalan lihaksissa. Lämpimässä vedessä väsytys pitääkin hoitaa tehokkaasti ja nopeasti. Jompi kumpi määrää, sinä tai lohi. Kalalle pitää antaa runtua. Toki joessa oleva Nevanjoen lohi sietää lämmintä vettä paremmin kuin monen muun joen lohet.

Itse olen muutaman kerran ollut onnekas saamaan kalan heinäkuussa. Olen huomioinut, että kala selkeästi aktivoituu kun valo vaihtuu. Illalla auringon laskiessa puiden taakse kala alkaa liikkumaan ja näyttäytymään. Ajoitankin omaa kalastusta paljon iltaan.

Joki alkaa täyttymään kaloista ylhäältä alaspäin kun paikkakalat alkavat hakeutumaan omiin monttuihin. Tässä vaiheessa lohi puolustaa reviiriään ja puree hanakasti perhoa.

Uutta kalaa nousee jokeen pitkin kautta ja elokuussakin saadaan vielä kirkkaita kaloja. Mitä pidemmälle kautta mennään, sitä tummemmaksi kala alkaa muuttumaan. Loppukaudesta jokeen nousee myös tittejä. Syyskuulle tultaessa jokiveden juoksutus lasketaan minimiin. Tässä vaiheessa pakkaan lohikamat talviteloille seuraavaa kautta odottamaan.

Vinkkejä onnistumiseen

• Ole oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Ajoitus on kaikki kaikessa. Tyhjästä poolista lohta on vaikea saada. Vaihda paikkaa aktiivisesti.
• Ole kokoajan valmiina. Alkukauden lohet tulevat ja menevät nopeasti. Kuollut joki voi hetkessä herätä eloon ja vartin päästä olla taas yhtä kuollut.
• Keskity heittoon ja uittoon. Peruke suoraksi jokaisessa heitossa, jotta perho lähtee heti pyytämään.
• Oikeat välineet. Siimoja alkukauteen pitää olla kevyestä synkkään. Vedenkorkeus vaihtelee ja perho pitää saada sinne missä kala on.
• Sinnikkyys palkitaan lopussa. Joudut todennäköisesti viettämään aikaa joella ja paljon.