Kokonkoski - Kymijoki

Kokonkoski

Kokonkoski alkaa välittömästi Siikakosken alapuolisen lyhyen uimarannan suvanon alapäästä ja on alueen pisin yhtenäinen koskijakso. Kokonkoski koostuu useista pienistä koskiryöpyistä ja kivikkoisista virta-alueista.

Kokonkoskessa on myös kolme saarta, joihin on vedenkorkeudesta riippuen mahdollista kahlata. Ylin saarista on Tittisaari, jonka alue on joko saaresta tai rannalta kalastettuna hyvää vettä lohenkalastukseen, erityisesti syksyllä. Kahluureitti saareen kulkee saaren alapään kosken läpi ja saareen pääsee matalalla syysvedellä varsin vaivattomasti. Keskimmäinen saarista on Lenkkarisaari johon nimensä mukaisesti pääsee normaalilla kesävedellä kuivin jaloin. Lenkkarisaaren alue on erityisesti meritaimenen mieleen ja hyvä paikka keväällä korkean veden aikaan. Alueen alin saari, Alasaari sijaitsee aivan kovavirtaisena kuohuavan Kokonkosken alimman koskiosuuden yläpuolella ja on tavoitettavissa matalalla syysvedellä kosken läpi kahlaamalla. Muita hyviä paikkoja alueella on uimarannan alapuolinen hidasvirtainen suvannon alaosa (nk. Talvikiven alue), sekä Lenkkarisaaren ja alasaareen väliin jäävät syvemmät virtaosuudet (nk. Topinkiven alue ja alasuvanto).

Kokonkoski laskee vetensä hidasvirtaiseen suvantoon ennen Hinttulankoskea. Kokonkoski sijaitsee kävelymatkan päässä Siikakoskesta ja sen parkkipaikoilta. Kokonkoski on luonnonkaunista aluetta ja on pääosin Siikakoskea ja Ruhavuolletta pienemmällä kalastuspaineella läpi kauden.

Kalalajit

Lohi, meritaimen, jokitaimen, turpa, tuotain, harjus

Kalastuslupa

Kalastusluvan ostaminen

Koskikohtaisten kalastuslupien lisäksi tulee 18-64 vuotiailla olla kalastonhoitomaksu maksettuna ennen kalastuksen aloittamista.

Rasvaevällinen lohi ja taimen tulee vapauttaa

Luonnossa lisääntyneillä lohilla ja taimenilla on selkä- ja pyrstöevän välissä rasvaevä. Istutetuilta kaloilta tämä evä on poistettu. Kaikki rasvaevälliset lohet ja taimenet tulee vapauttaa. Rohkaisemme vapauttamaan myös rasvaevättömät taimenet ja lohet luonnonkalakantojen vahvistumisen turvaamiseksi. Rasvaevätönkin emokala on joen tulevaisuuden kannalta tärkeä.

Pyydystä ja Päästä oikein

  • Käytä kumihavaksellista haavia.
  • Käsittele kalaa märillä käsillä.
  • Vältä kalan nostamista ilmaan, roikottamista ja laskemista maalle.
  • Väsytä kala mahdollisimman nopeasti. Vältä väsyttämisen tarpeetonta pitkittämistä.
  • Väkäsettömien koukkujen käyttö on suositeltavaa.
  • Ennen vapauttamista elvytä kala kunnolla. Pidä pää ylävirtaan. Älä pumppaa kalaa. Lämpimässä vedessä kalan elpymisessä kestää tovi.

Sähköposti:
info@kalastajankymijoki.fi